Ruukkupussin suunnittelu ja ompelu nahkapaperista

Työssäoppimiseni alussa sain tehtäväkseni luoda kaavat ja mallikappaleet nahkapaperista valmistettavaan ruukkupussiin. Ohjeeksi sain vain hahmotelman siitä, millainen pussista tulisi olla ja ruukun jonka pitäisi sisään mahtua. 



Työskentelyn aloittaminen

Aloitin projektin mittailemalla ruukun mittoja ja laskemalla minkä kokoinen pussukan tulisi olla. Malli itsessään oli hyvin yksinkertainen. Suorakaiteenmutoinen kaitale, jonka pohjaa supistettiin, jotta saatiin neliömaisempi pohja. Koska itse materiaalia oli rajallisesti eikä tilaa virheille olllut, tein ensin kangastilkusta koekappaleen, jotta sain mittasuhteet kohdilleen. 


Kun koekappale todettiin oikeanlaiseksi, oli aika lähteä työstämään itse materiaalia. Käytössä oli nahkapaperi, joka itselle oli entuudestaan tuntematon materiaali. Nahkapaperin työstäminen oli mielenkiintoista ja materiaalin rajallisuus toi tietynlaisen jännityksen työskentelyyn, virheille ei ollut sijaa. Nahkapaperin ompelu ja leikkaaminen oli helppoa, mutta jäykkyytensä takia sen kääntäminen valmiina nurjat puolet sisäänpäin toivat omat haasteensa. Pelkäsin nahkapaperin repeytyvän ja työn menevän hukkaan. Onneksi nahkapaperi kesti hyvin rypistelyn ja käsittelyn, ja sillä työhön sai myös ihanan röpelöisen ilmeen, mikä on nahkapaperille ominaista. Kirjoitin itselleni työskentelyohjeet paperille ylös, jotta muistin mitä tehdä ja mitä olin tehnyt. Myöhemmin kirjoitin ohjeet puhtaaksi ja piirsin ohjekuvat Illustratorilla.




Työvaiheet



Itse ruukkupussin työvaiheet olivat hyvin yksinkertaiset ja työskentelyyn menikin alle 10 minuttia. Leikkasin nahkapaperista oikeankokoisen suorakaiteen, jonka taitoin kaksin kerroin oikeat puolet vastakkain (jos nyt paperissa voi olla oikeaa puolta). Ompelin suoralla ompeleella pitkät sivut kiinni. Tämän jälkeen työssä tehtiin pohjaan syvennykset, joiden avulla ruukkupussi pysyy itsestään pystyssä ja siihen tulee syvyyttä. Samaa olen käyttänyt aiemmin kangaskassia ommellessa. Koska paperia ommellessa tilaa virheille ei ole, sillä paperiin jää erittäin herkästi neulan jäljet, piti olla erityisen tarkka siitä, että ompeleet menevät kerralla oikein. Opintojen alussa kangaskasseja ommellessa usein ongelmana oli se, että ompelin syvennyksiä tehdessä väärää sivua, jolloin pohjaa ei muodostunut. Nyt kuitenkin kaikki onnistui ensi yrittämällä oikein. Onneksi. 


Kun pohja oli ommeltu, tuli itselleni haastavin vaihe, pussin kääntäminen oikeinpäin. Murehdin valtavasti sitä, että pussi tai nahkapaperi repeäisi, jolloin työ mahdollisesti menisi piloille. Ruukkupusseja tein kaiken kaikkiaan kolme, joista kahden ensimmäisen kääntäminen meni hyvin varovasti ja pikkuhiljaa. Kolmannen kohdalla uskalsi jo kääntää vähän reippaammin. Työtä kääntäessä nahkapaperi rypistyi, josta työ sai nahkapaperille ominaisen ryppyisen pinnan. Kun pussin sai käännettyä oikeinpäin, pysyi pussi pystyssä pöydällä omillaan. Kokeilin, että annettu ruukku varmasti mahtuu pussiin, ettei tässä vaiheessa huomaa pussin olevan liian pieni. Ruukku istui pussiin täydellisesti.


Viimeisenä vuorossa oli vielä yläreunan taittelu, jotta yläreunasta saatiin siisti ja näyttävä. Yksinkertaisuudessaan taittelin reunaa kahdesti niin, että leikattu reuna jäi yläreunan alle piiloon. Tässä piti myös olla tarkka, ettei työ repeydy ja että taite on oikeankokoinen, ei liian iso eikä liian pieni. Ruukku sisään ja työ oli valmis! Näitä valmistui tosiaan kokonaisuudessaan kolme kappaletta ja annetusta nahkapaperimäärästä ei jäänyt yhtään ylimääräistä, koko materiaali saatiin hyödynnettyä työhön.




Kommentit

Suositut tekstit