Kangasvärjäys
Alkuvuoden aikana projektina oli tutustua kankaan värjäykseen. Päätin aloittaa tekemällä väripyramidin tutustuakseni värjäyksen sävyihin ja värireaktioihin sekä värjäyksen perusteisiin. Kankaanvärjäyksessä itse pidin sen matemaattisuudesta. Kaikki osa-alueet mitataan ja lasketaan tarkoin ja muuttamalla näitä lukuja saadaan tehtyä lukematon määrä erilaisia sävyjä. Jopa perusvärejä muuttamalla pystyi luomaan erisävyjä. Alkuun yritin tehdä pienen pieniä määriä väritahnaa, jolloin värijauheen ja veden oikea suhde oli vaikea saavuttaa. Yhden kokeiluerän jälkeen, neuvosta otettuani vaarin, tein 3% kantavärin, josta otin aina oikean määrän värilientä tarvittavaan sävyyn. Tämän hoksattuani, oli värien sekoittelu huomattavasti helpompaa.
Kankaanvärjääminen on loppupeleissä aika yksinkertaista. Aikaa ja vettä vievää, mutta yksinkertaista. Sekoitetaan kantaväri (jos kyseessä on pieni värjäyserä, kuten tässä tapauksessa) tai tehdään heti tarvittavassa suhteessa väriä. Perusvärien suhdetta muuttamalla saadaan luotua erilaisia sävyjä. Itse tein 3% kantaväristä, ja muutin värien suhdetta aina puolella prosentilla. Kantavärin, eli perusvärin, ollessa 3%, otettiin värin määrästä pois 0,5% ja lisättiin vastaavasti sama määrä toista väriä, jotta suhde oli 3% yhteensä (eli esimerkiksi 2,5% punaista ja 0,5% keltaista). Tällä suhteella kahden värin välisiä sävyjä syntyi viisi erilaista, jos perusvärejä ei laske mukaan. Jos suhteita muuttaa, saa luonnollisesti enemmän erilaisia sävyjä tehtyä.
Kun värit oli laskettu, lämmitettyy väriliemi noin 60-80 celsiusasteen välille (keltainen väri tarvitsee 80 celsiusastetta kiinnittyäkseen). Kun kangas oli ollut väriliemessä tarvittavan ajan, lisättiin joukkoon suola. Suolan jälkeen jonkin ajan kuluttua joukkoon sekoitettiin myös sooda. Näillä aineilla väri saadaan kiinnittymään ja pysymään kankaassa paremmin. Näihin vaiheisiin yhteensä menee noin kaksi tuntia, joskus kaksi ja puoli tuntia.
Kun väriliemi on keittynyt tarpeeksi kauan, huuhdellaan kankaan palat kylmällä vedellä. Tähän vaiheeseen kuluu järkyttävä määrä vettä. Veden pitää olla juoksevaa, jotta värjääntynyt vesi ei uudestaan värjää kangasta. Tähän ei riitä vain kevyt huljuttelu vedessä, vaan kangas pitää huolellisesti huuhdella väriaineesta. Koska värjäsin useamman kankaanpalan samaan aikaan eri sävyillä, laitoin kankaanpalat erillisiin astioihin, jotka täytin vedellä. Aina huuhdellessani yhtä kangasta, muut saivat liottaa ylimääräisen värin pois. Tiedä sitten oliko tästä mitään hyötyä, mutta auttoi ainakin itseä näkemään huomattavasti paremmin lähteekö kankaasta vielä herkästi väriä. Huuhtelun jälkeen kankaat pestiin vielä marseillesaippualla, jotta viimeisetkin jäämät saatiin pois. Viimeiseksi huolellinen huuhtelu, jotta saippuajämät saatiin pois. Kangas kuivumaan ja sitten jännitettiin millainen lopputulos on.
Alkuun kun yritin itse tehdä pikkuriikkisen annoksen väritahnaa, tuli värjätyistä kankaista huomattavasti haaleampia, kuin kantaväristä tehdyistä. Jos aikaa olisi loputtomasti, pieni tiedemies minussa haluaisi kokeilla erilaisilla suhteilla ja perusvärisekoituksilla, miten monenlaisia eri sävyjä sitä voisikaan tehdä. En kuitenkaan pystyisi tekemään mitään varmaan seuraavaan vuoteen, jos lähtisin tähän työhön.
Kankaanvärjääminen on loppupeleissä aika yksinkertaista. Aikaa ja vettä vievää, mutta yksinkertaista. Sekoitetaan kantaväri (jos kyseessä on pieni värjäyserä, kuten tässä tapauksessa) tai tehdään heti tarvittavassa suhteessa väriä. Perusvärien suhdetta muuttamalla saadaan luotua erilaisia sävyjä. Itse tein 3% kantaväristä, ja muutin värien suhdetta aina puolella prosentilla. Kantavärin, eli perusvärin, ollessa 3%, otettiin värin määrästä pois 0,5% ja lisättiin vastaavasti sama määrä toista väriä, jotta suhde oli 3% yhteensä (eli esimerkiksi 2,5% punaista ja 0,5% keltaista). Tällä suhteella kahden värin välisiä sävyjä syntyi viisi erilaista, jos perusvärejä ei laske mukaan. Jos suhteita muuttaa, saa luonnollisesti enemmän erilaisia sävyjä tehtyä.
Kun värit oli laskettu, lämmitettyy väriliemi noin 60-80 celsiusasteen välille (keltainen väri tarvitsee 80 celsiusastetta kiinnittyäkseen). Kun kangas oli ollut väriliemessä tarvittavan ajan, lisättiin joukkoon suola. Suolan jälkeen jonkin ajan kuluttua joukkoon sekoitettiin myös sooda. Näillä aineilla väri saadaan kiinnittymään ja pysymään kankaassa paremmin. Näihin vaiheisiin yhteensä menee noin kaksi tuntia, joskus kaksi ja puoli tuntia.
Kun väriliemi on keittynyt tarpeeksi kauan, huuhdellaan kankaan palat kylmällä vedellä. Tähän vaiheeseen kuluu järkyttävä määrä vettä. Veden pitää olla juoksevaa, jotta värjääntynyt vesi ei uudestaan värjää kangasta. Tähän ei riitä vain kevyt huljuttelu vedessä, vaan kangas pitää huolellisesti huuhdella väriaineesta. Koska värjäsin useamman kankaanpalan samaan aikaan eri sävyillä, laitoin kankaanpalat erillisiin astioihin, jotka täytin vedellä. Aina huuhdellessani yhtä kangasta, muut saivat liottaa ylimääräisen värin pois. Tiedä sitten oliko tästä mitään hyötyä, mutta auttoi ainakin itseä näkemään huomattavasti paremmin lähteekö kankaasta vielä herkästi väriä. Huuhtelun jälkeen kankaat pestiin vielä marseillesaippualla, jotta viimeisetkin jäämät saatiin pois. Viimeiseksi huolellinen huuhtelu, jotta saippuajämät saatiin pois. Kangas kuivumaan ja sitten jännitettiin millainen lopputulos on.
Alkuun kun yritin itse tehdä pikkuriikkisen annoksen väritahnaa, tuli värjätyistä kankaista huomattavasti haaleampia, kuin kantaväristä tehdyistä. Jos aikaa olisi loputtomasti, pieni tiedemies minussa haluaisi kokeilla erilaisilla suhteilla ja perusvärisekoituksilla, miten monenlaisia eri sävyjä sitä voisikaan tehdä. En kuitenkaan pystyisi tekemään mitään varmaan seuraavaan vuoteen, jos lähtisin tähän työhön.
Kommentit
Lähetä kommentti